Inscrivez-vous

Kréyòl lékòl

Kréyòl lékòl

Ou pé ni lenprésyon sistèm a lékòl fransé ka maché an Gwadloup. Aben non. Rété kouté pou an di-w ka ki ka fè mwen di sa.

Nou ni a panché nou si lé kontenu pédagojik. An ka pito pansé ke jodila, i fo réfòwmé “le système éducatif”. Pou mwen ou pé pa ka ansényé menm jan-la pou on timoun an Gwadloup ke pou on timoun a Limòj ou a Pari, nou pa ni menm “vision du monde”-la.

Mi sé sa on sendikalis té ka déklaré jou 11 mé 2006 adan on émisyon télé.

Pou ki kalté moun, sendikalis ka mèt swadizan kréyòl-la sa dèwò ? Es ou ka di, on moun ki té ké ka palé kréyòl tousèl, ka konprann sa ki maké-la ?

Moun ka travay alantou a kréyòl oséréyé, lè yo ka li sa, oblijé yo ka santi yo pa byen davwa sa pa kréyòl menm.

TiMalo Facepalm

Men a pa senplèman on mal maké, on jagonné, sé on palé mélan, mélan. Davwa i ka montré a ki pwen moun-la ki ka palé-la menm, pa éta mèt on milyé antrè fransé a-y é kréyòl a-y. Paskè an vérité, si tout mo a-w, tout pawòl a-w pou di jan ou ka vwè la vi sé fransé, an ki jan ou pé di ou pa ka vwè la vi menm jan ki fransé ?

Gadé pawòl-la byen, kouté pawòl-la byen. Ou ké vwè sa sé moun ki fè gwo lékòl, sa sé moun ki rivé lwen adan lékòl a fransé, sa sé moun ki pa té bizwen sistèm-la chanjé pou rivé la i rivé-la. Si li i vwè bout, poukwa dòt timoun Gwadloup pé pa vwè bout ?

Fransé kon tout fransé ?

Wi, sé vré ni désèwten ka vwè bout adan sistèm fransé-la ou pé pa di non. Kantité moun ka trapé bak an Gwadloup alè, pi ho ki lamwayènn a moun ka trapé bak adan tout Lafrans. Ni piplis moun ka trapé gwo diplòm an Gwadloup ki onlo koté an Frans osi, alèkilé. Kidonk ou pé ni lenprésyon sistèm-la ka maché. Aben non. Rété kouté pou an di-w ka ki ka fè mwen di sa.

[caption id=“attachment_1005” align=“aligncenter” width=“808”] épi zélèv kréyolis a Miwna Bolus an 2012 épi zélèv kréyolis a Miwna Bolus an 2012[/caption]

Pou pé di on sitèm ka maché, nonsèlman fo i ka pèwmèt vou trapé sa ou bizwen trapé, men fo ou asiré trapé sa ou bizwen trapé-la, kèlanswa sa ou mét adan. Si ou pa trapé sa ou vé, sé swa sa ou mèt adan pa ka’y é sistèm-la, oben sé sistèm-la pa ka’y épi sa ou mèt adan.

An Frans, ni 7% moun ki pa sa li é ékri magré yo a-y lékòl. Men si ou woté moun ki té konnèt yenki fransé a senk an, ou ka tonbé a é 2%. Ki vé di-w, moun ki pa sa li é ékri fransé an Frans, sé fransé, a pa étranjé.

Si Gwadloupéyen té fransé kon tout fransé, nou té ké ni 7% osi, épa ? Oben pétèt 9, maksimòm 11,5 kon an Nòwpadkalè ?

Nou ni 20%. 20% moun ki ay lékòl, men kanmenmsa yo pa éta li é ékri.

An frans, ni yenki 10% ilétré ki o chomaj. An Gwadloup ni 36%.

Es ni mwayen ni on lékòl ka pèwmèt timoun a péyi-la rivé lwen, konnèt onlo biten, kabéché asi pwoblèm nou ni pou ouvé solisyon, san lésé tousa moun atè ?

Sé asi sa, enpé moun ja kabéché, travay, éséyé dépi enpé lanné. Sa pa té fasil kifè yo té bizwen sanblé adan on sendika, ki monté espésyalman pou sa, jou 12 septanm 1976. Non a sendika-la sa sé SPEG.

viv SPEG

SGEG Sendika-la toujou di, si nou vé pèwmèt piplis timoun aprann lékòl fo ou konsidéré la timoun-la ka viv. Kidonk, fo ou bazé-w asi mès é labitid a pèp a-y, laliwondaj a-y, bwè é manjé a-y, jwé a-y, mizik a-y, dansé a-y, kilti a-y…

E davwa timoun ka tann kréyòl dèpi an vant a manman yo, oblijé fo ou sèvi épi lang kréyòl si ou vé ba timoun la pi chans réyisi.

A lire aussi

Nant, on koté ki vin rich épi Lesklavaj

Nant, on koté ki vin rich épi Lesklavaj

Bye-bye 2016 !

Bye-bye 2016 !

Bad Boys II : Réji vé menné Àn nan bal

Bad Boys II : Réji vé menné Àn nan bal

Commentaires